Työpaikalla koetulla hyvinvoinnilla voi olla vaikutusta koko organisaation tilaan, mutta sillä on merkitystä myös yksilöiden hyvinvointiinsekä työssäettä työajan ulkopuolella. Työhyvinvointia mittaamalla tavoitteena on kehittää työpaikalla koettua hyvinvointia tunnistamalla, arvioimalla ja poistamalla siellä esiintyviä ongelmia.
Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan organisaation kokonaisvaltaista hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tasapainoa. Työhyvinvointi ymmärretään useimmiten työssä käyvän henkilön selviytymisenä työtehtävistään.Työhyvinvoinnin edistäminen on parhaimmillaan sujuvaa yhteistyötä niin organisaation sisäisten kuin ulkoistenkin toimijoiden kesken.
Työhyvinvointia edistäviä tekijöitä:
- sosiaalinen ilmapiiri
- ulkoiset motiivit
- työn haasteellisuus
Työntekijän usko omiin kykyihinsä lisää oppimisen halua, motivaatiota ja sitä kautta into tehdä työtä ja positiivinen vuorovaikutus houkuttelee hyvään suoritukseen. Työssä aikaansaannokset lisäävät innostuneisuutta ja kannustus parantaa työsuorituksia.
Työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä on koettu henkilöstön niukkaa huomioimista sekä vähäisiä vaikutusmahdollisuuksia. Työhyvinvointia heikentävinä
tekijöinä ilmenevät:
- organisaatioon sitoutumattomuus
- henkilöstön heikko huomioon otto
- työstä saadun palautteen niukkuus
- arvoristiriidat
- heikko luottamus johtoon
Johtajuus on niin tärkeä asia, ettei sitä voi jättää vain johatjien varaan. Johtamisella tarkoitetaan yhteistoimintaa, jaettua johtajuutta. Tällä tarkoitetaan jokaisen työntekijän vastuuta organisaation ja työyhteisön toiminnan sujumisesta. Älykkäässä organisaatiossa itsensä johtaminen nähdään olennaisena osana johtamisjärjestelmää. Jokaisen on ymmärrettävä tietyt johtamisen ja yhteistoiminnan pelisäännöt. Johtamiskoulutusta tulisi antaa kaikille työntekijöille eikä pelkästään johtajille. Johtamisen näkökulma on kohdistettava myös itsensä johtamiseen.
Itsensä johtamisessa vastataan kolmeen peruskysymykseen: Kuka minä olen? Missä minä olen? Minne minä olen menossa? Itsensä johtamisessa ihmisen keho toimii lähtökohtana ja siihen liittyvät olennaisesti fyysiset toiminnot, joita ovat syöminen, liikkuminen, lepääminen, nukkuminen, ja rentoutuminen. Yksi itsensä johtamisen tärkeimmistä alueista on oman mielen hallinta, mikä käsittää esimerkiksi havaitsemisen, ajattelemisen, muistamisen ja oppimisen. Tunteilla on myös tärkeä merkitys itsensä johtamisessa, niiden avulla hallitaan tunteita sekä emotionaalisia ja sosiaalisia toimintoja kuten ihmissuhteita. Arvoilla, päämäärillä, henkisillä virikkeillä ja asioiden tasapainolla on merkitystä yksilön kokemaan merkitykseen ja tasapainoon. Älykäs itsensä johtaminen voidaan sisällyttää seitsemään periaatteeseen ja niitä toteuttamalla pystytään hallitsemaan paremmin itseämme. Havainnollistuneet periaatteet ovat merkitys, fokus, aitous, uudistuminen, itsekuri, herkkys ja nöryys.
- Nöyryys: tunnista keskeneräisyytesi
- Aitous: ole aito ja rehellinen itsellesi
- Fokus: keskity olennaiseen elä yksinkertaisesti
- Merkitys: etsi elämäsi syvempi merkitys
- Uudistuminen: ole rohkea ja uudistu jatkuvasti
- Itsekuri: älä anna periksi ja ole kärsivällinen
- Herkkyys: herkkyydet ovat ikkunoita maailmaan
